• Juurista ammentaen

    Juurista ammentaen

    Kaski - savolaisuuden siemenistä syntyi yritteliäs Ylä-Savo

  • Lähiruokaa Savosta

    Lähiruokaa Savosta

    Luonnontuotteiden keruuharrastus sopii koko perheelle kuntoa ja luonnontuntemusta lisääväksi harrastukseksi. Tutustu mitä kaikkea voit luonnonantimista loihtia

  • Oikeanlaiset pyöräilymaastot

    Oikeanlaiset pyöräilymaastot

    Tutustu erilaisiin retkeilykohteisiin

Luupuveden Nuorisoseuran Historiikki

Suora lainaus Helvi Rädyn kirjoittamasta historiikista.

 

    Aion tuoda esille joitakin tärkeimpiä poimintoja Luupuveden Nuorisoseuran toinnoista 7:vuosikymmenen takaa.

    Näyttää, että Luupuvetisillä on ollut jaloja aatteita ja pyrkimystä yhdessä toimia, saada jotakin mielekästä  aikaan jo ennemminkin. Sillä ensimmäinen virallinen Nuorisoseuran perustava kokous pidettiin Luupuveden koululla 17.11.1912. Jossa hahmoteltiin Nuosisoseuran tärkeimpiä toimintamuotoja. Valittiin johto- ja toimikuntiin ensimmäiset jäsenet, jotka koostuivat seuraavista: Opettaja Matti Remes (puheenjohtaja), Heikki Timonen varapuheenjohtaja, Kalle Kämäräinen sihteeri. Muiksi jäseniksi: Hilda Nousiainen, Maikki Saastamoinen, Hilma Saastamoinen, Kalle Kononen, Sylvi Saastamoinen, Sammel Huttunen, Pekka Partanen (rahastonhoitaja), Aku Säisä, Antti V. Timonen, Fia Kämäräinen, Riitta Remes ja Oskari Kaikkonen.

    Nyt oli puhti päällä, kun oli alkuun päästy. Seuraava kokous istui 3 viikon päästä. Säännöllisesti pidettiin Nuorisoseuran kuukausikokouksia, joissa oli täyspainoista ohjelmaa ennen kokousasioita.

    Näistä ohjelmista ja kokouksista poimin muutamia myöhemmin. Yleensähän kylän opettajat antautuivat kyläläisten kanssa samoihin harrastuksiin ja olivat paljolti johtajina ja innostajina. Nuorisoseuralla häämötti tulevaisuus tuntemattomana edessä, mutta oltiin toivorikkaita.

    Lähdettiin liikkeelle ihan tyhjin käsin. Sen sijaan oli toimintatarmoisia kyläläisiä. Varoja saatiin myymällä pääsylippuja Nuorisoseuran tilaisuuksiin, ne maksoivat "istumasija" 75 penniä "seisojilta" 50 penniä ja lapsilta 25 penniä. Pidettiin arpajaisiakin.

    Varoja oli koossa ensimmäisenä tilivuonna 40 mk 50 p.

    Jo seuraavan vuonna siis 1913 touhuttiin omaa Nuorisoseuran taloa. Oli valittavana Alex Tikkasen tarjoama "Sopolan tilasta" 40 a hinta 200 mk, sekä Rikki Partaselta maineen mökkeineen 2600mk pitkällä maksuajalla ja 2300 mk 3 kk maksuajalla. Jälkimäinen hyväksyttiin.

 Rakennuspuita kerättiin kyläläisiltä. Kuitenkin suurimmat lahjoittajat olivat Puutavarayhtiöt Stogfors ja Enso-Gutseit Oy. Työnjohtajat antoivat Luupujoelta ns."jyrräistä" tukkeja. Niitä tuotiin soutamallakin Lahden rantaan mm. "Lämpsän Antti" sanoi niitä soutaneensa. Vastaanottajana Kalle Kononen. Koivut sahattu ja höylätty Lappalaisen sahalla. Niistä mm lattia.

No, nyt oli tontti, kirves ja pussi. Juho Timonen, hyvä kirvesmies, esitti, että jos Nuorisoseura antaisi tuosta maantien nurkkauksesta tuon mökin määrä aloineen, hän hakkaisi seurantalon hirsiseinät. Siihen suostuttiin. Mitään avustuksiahan ei saatu. Oli luotettava omatoimisuuteen ja yhteistyöhön. Velkaa otettiin pankeista, ja "Konolan Kalle" Amerikoissa käyneenä pystyi seuralle vippaamaan 2000 mk. Niitä maksaa nujuutettiin vähin erin takaisin. - Kului vuosia, taloa naplattiin talkoovoimin. Niinpä päästiin oman talon katon alle, ja Nuorisoseuran talon vihkiäiset oli 15 pv. elokuuta 1915.

    Siltä osin oltiin tyytyväisiä. Eipä sillä että nyt olisi ollut kaikki valmista. Edelleenkin talvisin toiminta keskittyi kylän taloihin. Lämmitys kamina saatiin v.1917 hinta 400 mk. Ensimmäinen arvioitu rakennuksen arvo 2143 mk.

    Jäsenmäärä on vuosien saatossa vaihdellut esim. v.-30 - -31 jäseniä 136 ja v. -60 25 jäsentä sekä -63 16. Kuitenkin toimintaa on ollut esim. laulukuoro, näytelmä- ja tanhupiirit, sekä urheiluharrastus olleet näyttävimmällä paikalla. Laulukuorolaisia enimmäismäärä 30 henkeä samoin tanhuajia 15 paria. Kalustohankintoja 30 luvun kahtapuolta kuliisit ja harmooni, Suomen lippu, penkit, esirippu sekä yhtä ja toista tarpeellista.

Jos vilauttaisi tässä noin sivumennen niitäkin negatiivia puolia. Mainitaan. etta seura on perinyt 100 mk kuliisien repijöiltä. (kaikki eivät luultavasti kuuluneet nuoriseuran riveihin)  – Ja vielä mikä synnytti keskinäistä karsastusta pojissa, jos talolta lähti kylän poikia vieraan kylän tyttöjä ”saatille”, tie meinattiin nostaa pystyy. Tuskin siinä onnistuttiin, mene tiedä. – tämä tästä – Kului vuosia. Seura oli jo niin varoissaan, että pystyi vippaamaan Eeva Timoselle 300 mk lehmän ostoa varten. Eeva ja Olga kun pitivät ”puhvettia” kun seuralla oli kylmä. Siellä moni nuori ryyppäsi ensimmäiset yhteiset kahvit.

Aika vieri, vaihtui vuodet. Tultiin vuosiin 1939- 1944 muistetaan, mistä oli kysymys. Mitä se toi ja mitä se vei. Kotikylämme joutui antamaan raskaan uhrin. Myös Nuorisoseuran riveissä kävi rankka harvennus , seuran alueelta kaatui 22 miestä. – Kaikesta huolimatta kylällämme toimittiin naisvoimin. Toimi mm. kerho Nuoriseuran alaisena vetäjänä Hilja Mikkonen. Pidimme juhlia, illanviettoja, iltamia ,.m.s. ajanvietettä. Enpä malta olla mainitsematta erästä näytelmää: "Ennen kuulutusten ottoa". Elsa Säisästä tehtiin sulhasmies. Oli hänellä naurussaan pidättelemistä, kun siinä piti sanoa: Onhan tuota tullut tuumattua. Ja ihan oikeasti huomenna oli lähtö kihlan ostoon. - Oli nuoruuden kukkiva kevät. - Aijoin tässä aijemmin tuoda poimintoja seuran alkuperäisistä säännöistä ja -ohjelmista. Laaditut säännökset noudattivat tarkasti terveen henkisen, siveellisen toiminnan periaatteita.

Muutamia mainitakseni: Esim. alle 16v. eivät saaneet tulla seuran tilaisuuksiin, ellei vanhemmat olleet mukana. Ei tupakoida huoneessa. Ei esiintyä päihtyneenä. Ei syljeksiä lattioille. Ei pelata korttia lähiympäristössäkään.

Mainitsenpa muutaman keskustelunkysymyksen seuran kk.kokouksista. Oli esillä asia miesten hattujen käytöstä. Koska keskustelua ei oikein sattunut viriämään, niin mielipiteet ilmaistiin seisaalleen nousten. Kysymys: Kuka haluaa aina pitää päässään? nousi seisaalleen  kaksi. Kysymys: Kuka ei koskaan huoneessa ole hattu päässä? nousi yksi. Ja - kuka osittain hatutta, nousivat kaikki.

Ei sovi unohtaa nuorisoseuran alkuvuosien pitkäaikaisia uuraita aatteen ja toiminnan miehiä. Muutamia mainitakseni: Kalle Kononen, uskollinen, tarkka talouden- ja rahastonhoitaja. Jos siivooja pyysi 3mk. Kalle tuumasi: eikö 2mk riittäisi. Mikä säästyi, se varmasti kuului seuralle. Ja lähellä kun asui, aina oli valmis auttamaan, eikä ne korvauksetkaan niin päätä huimaavia olleet. Pekka Partanen pitkäaikainen tilintarkastaja. Myöhemmin Antti V. Timonen, joka oli silloinen tunnettu kuplettilaulaja.

Sylvi Saastamoinen : Hyvä puhuja ja laulumies, soitti virsikannelta. Kalle Kämäräinen vuosikymmenet seuran sihteeri. Samuel Huttunen: tunnettu huumori- ja vitsinikkari. - Opettajista puheen ollen. Kuten jo mainitsin kaikkihan olivat aktiivisia nuorisoseuran vetäjiä. Tekivät ansiokasta työtä kylän parhaaksi. Niinpä 20-luvulla opettaja Pekkaristen aikana toimi 7:n henkinen Luupuveden  jouhiorkesteri.

Varmaan monella Luupuvetisellä on ollut ikimuistoisia  hetkiä. Op. Riikosten (Yrjö mm. mainio pila- ja karikatyyripiirtäjä) ja Leskisten ajoilta, Laurin monet taidot ovat tuoreessa muistissa. Niin mitättömän vähän heistä on mainintoja toiminnoistaan, verrattuna siihen väsymättömään uurastukseen nuorisoseuran, ja koko kylän, vieläpä tulevienkin sukupolvien hyväksi. Ei sanat milloinkaan sen kiitokseksi riitä. Ei kaunein kaiku siitä, mit' tuntee sielussaan.

Luonnollistahan on, että toiminnoissa, olivatpa ne mitä hyvänsä, vuorottelevat nousu- ja laskuajat. Sitä väsyy. Niinpä n:seuran talokin välillä rapistuu. Vaatii milloin suurempaa, milloin pienempää remonttia.50-luvulla taloa laajennettiin. Lisärakennuksena kahvio, pukukoppi, keittö ja salin seiniä ja näyttämöpuolta uusittiin.

Kyläläiset lahjoittivat puutavaraa ja olivat rakennustalkoissa paljolti mukana. Myös kauppaliikkeet ojensivat auttavan kätensä. Väinö Eerola myöhemmin laittoi yläkerran huoneita asuttavaan kuntoon. - Mutta - Mikä ihme nuorisoseuran velkaannutti. Pöytäkirjoissa päällimmäisenä surkea velallisen huuto. Oli otettava velkaa useammasta pankista tietenkin takuumiesten turvin. Ilman muuta saivat maksaakin. Taas oltiin aallon pohjassa. Ei vuosiin tapahtunut mitään. Niin hiljainen oli kylätie.

Kunnes 1974 pelastettiin melkein "umpisukkelossa" olevaa nuorisoseuraa pinnalle, ja ruettiin antamaan tekohengitystä. Keulapuhaltajana Pentti Partanen puheenjohtajana ja Anja Juntunen sihteerinä. Tehtävät olivat vaativat. Anja muuten monien vaiheitten jälkeen sai nuorisoseuran kiinteistölle lainhuudot. Toimintaa riitti. Takuumiehet muuten maksettiin He tyytyivät vähenpään, kun minkä olivat joutuneet maksamaan.

Kiitosmaininnan ansaitsee Ester Juntunen taiteillessaan uudet luontoaiheiset kulissit. - Kansalaisopiston mukaan tulo on antanut väriä seuran toimintaan. Sen alaisena toimineet kerhot: Musiikki-, Urheilu-, Elokuva-, Pöytätennis-, Näytelmä-, hiihto- ja Tanhukerhot. Tunnustustakin on saatu lukuisasti. Kahvion seinillä monet kunniakirjat sen toteen näyttävät. Tanhuajat saaneet mm. Kiuruveden Osuuspankinlta stipendin.

v. 80 seura muistanut mukana pitkään olleita jäseniään. Hopeiset ansiomerkit saivat: Kerttu ja Matti Säisä, Pentti Partanen, Olavi Kämäräinen, Eero Ahonen, Reino Räty, Sanni Leskinen ja Uuno Kononen. Samana vuonna saati nuorisoseuralle oma lippu. Myös Suomenlippu hulmusi tangossa samana keväänä. Lähivuosina kunnostettu myös Leskisen aikaan perustettua museotakin.

Useita vuosia kiinteästi nuorisoseurassa toimineita erosi Marita Juntunen v. 80 ja Raili Nevalainen monivuotinen sihteeri v. 81.

Jäsenluku ollut toisella sadalla alle 16v. mukaan luettuna.

Puheenjohtajina lähivuosina toimineet: Pentti Partanen v. 74 - 77, Yrjö Kärkkäinen 77v. loppuun, Eila Kämäräinen 78 - 79, ja v.1980 Jukka Meriläinen. - Nykyiseen johtokuntaan kuuluvat Jukka Meriläinen (puheenjohtaja), Aino Lappalainen (sihteeri), Kalervo Säisä (rahastonhoitaja), Aino Säisä, Eila Kämäräinen, Erkki Huttunen, Pertti Juntunen, Kortelainen, Olavi Kämäräinen ja Esko Kärkkäinen. Useana vuonna Vilho Kortelainen ja Aune Kämäräinen olleet varapuheenjohtajina.

Näihin päiviin asti on talvella Seurantalolla istuessa tullut kylmä, mutta eipä tullut enää hirvipeijaisissa. Heti tunsi tullessaan, että onpa tytöt ja pojat saaneet pakkaselle esteet.

-  Mutta, sen työmäärän ja -tunnit tietäen, mitä se pieni piiri on koko kesän ja syksyn täällä pyörinyt. On suuren kiitoksen väärti. - Jokaiselle työssä mukana olleelle lausun kiitokset kyläläisten puolesta. Hyvää jatkoa!

Ja lopuksi tahdon tuoda lämpimät onnittelut jo ukki-ikään ehtineelle Luupuveden Nuorisoseuralle! Toivon monia, monia toiminan viosia. Olkoot edelleen tavoitteena ne jalot pyrkimykset ja ihanteet nuorisomme keskuudessa! Siunausta rauhan ja atteen työlle!

Luupuvedellä joulukuun 4 pv. 1982                                                                         

Helvi Räty

Ja sähköiseen muotoon muutti Tuula Nykänen