• Juurista ammentaen

    Juurista ammentaen

    Kaski - savolaisuuden siemenistä syntyi yritteliäs Ylä-Savo

  • Lähiruokaa Savosta

    Lähiruokaa Savosta

    Luonnontuotteiden keruuharrastus sopii koko perheelle kuntoa ja luonnontuntemusta lisääväksi harrastukseksi. Tutustu mitä kaikkea voit luonnonantimista loihtia

  • Oikeanlaiset pyöräilymaastot

    Oikeanlaiset pyöräilymaastot

    Tutustu erilaisiin retkeilykohteisiin

Niemiskylä muistuttaa vähän Pohjanmaata, kun täällä on avaraa ja laakeaa. Lumet sulavat viikkoa ennen muita kyliä. Täällä on mukava tehdä kävely- ja pyörälenkkejä.  Linnutkin pitävät näistä maisemista ja Niemisjärvestä. Täällä voi helposti nähdä erikoisia, jopa ainutlaatuisiakin luonnonilmiöitä.  Niemiskylän keskustan tuntumassa on hyvät näkymät pohjoiseen.

 

 

 AVARAT MAISEMAT

 

 Kuva 1. Komeetta McNaught Niemiskylän iltataivaalla 11.1.2007  klo 16.19.

Komeetat ovat pölyisiä, kivisiä lumijääpalloja, jotka alkavat hehkua auringon säteilypaineessa muodostaen näkyvän pyrstön, kun ne saapuvat avaruuden hyisestä kylmyydestä aurinkokunnan keskustan liepeille. Tämä McNaught oli kirkkain komeetta 30 vuoteen, se nähtiin Niemiskylässäkin päiväsaikaan kiikarilla 12.1.2007 klo 13.35 ennenkuin se sukelsi auringon alapuolelle. (Tämän kuvan amerikkalaisen Sky & Telescope-lehden toimitus valitsi yhdeksi viikon kuvaksi (Photo of the week) nettigalleriaansa).

Kuva 2. Komeetta McNaught 10.1.2007 Jari Tikkasen kuvaamana peilikaukoputken läpi. Komeetta oli niin kirkas, että se ylivalotti keskustan yhdeksi isoksi täpläksi, oikeasti komeetan ydin oli pistemäisempi.  

 

 Kuva 3. Valaisevia yöpilviä. Oikealla kuunsirppi.

Valaisevat yöpilvet ovat kuitumaisia valkeita tai vaaleansinisiä 80 kilometrin korkeudella olevia pilviä, joita näkyy pohjoissuunnalla auringon laskettua, yleisimmin myöhään loppukesästä. Pilvet saavat valonsa auringosta, vaikka samaan aikaan maanpinnalla ja normaalien pilvien korkeudella on jo hämärää. Valaisevat yöpilvet ovat muodostuneet hienojakoisen pölyn ympärille, joka on ehkä peräisin meteoreista ja tulivuorenpurkauksista. Valaisevien yöpilvien luonnetta ja syntytapaa ei tunneta tarkkaan.

 

 Kuva 4. Melko harvinainen sisämaan kangastus (fata morgana).

Kuvassa joulukuun kovilla pakkasilla inversiokerros nosti kaukaisen metsän ilmaan roikkumaan luoteessa Aittovuoren suunnassa n. 8 kilometrin päässä. Aurinko paistaa matalalta takavasemmalta. Tällaisia kangastuksia näyttää joskus esiintyvän talvipakkasten lisäksi aamuisin keväällä ja syksyllä, jos ei tuule. Näitä on nähty tavallisesti vain merellä.

 

 Kuva 5. Kuu roikkuu himmeänä pohjoissuunnalla, laskematta ollenkaan !

Noin 18,6 vuoden välein kuu on sellaisessa asemassa että kuu ei laske ollenkaan joinakin päivinä Niemiskylän horisontissa, vaan sen voi nähdä roikkuvan pohjoisessa auringon lasku- tai nousuaikaan. Niemiskylästä löytyy avarat mahdollisuudet tarkkailla tämmöisiä harvinaisempia ilmiöitä. Jos ei nyt huomaa bongata tätä ilmiötä vuosina 2005-2007 niin joutuukin odottamaan seuraavia kertoja vuoteen 2024. Ilmiö johtuu siitä, että kuun ratataso on 5 astetta kallellaan maan ratatasoon nähden ja kuun ratataso "liekuttaa" 18,6 vuoden jaksolla.

 

 Kuva 6. Niemisjärven päällä laskeva aurinko ja sen ympärillä siitepölykehä.

Siitepölykehä syntyy valon sirotessa ilmakehässä olevista siitepölyhiukkasista. Eri kasvilajit aiheuttavat hiukan erilaisia siitepölykehiä. Auringon ollessa matalalla kehissä näkyy kirkastumia (kuvassa sivuilla ja päällä).

 

 Kuva 7. Neptunus, aurinkokunnan 8. planeetta.

Digipokkarilla otetussa kuvassa yllä nuoli osoittaa planeetta Neptunusta, joka on nyt aurinkokunnan uloin planeetta, kun Pluto on menettänyt planeetan asemansa. Suomessa Neptunus kulkee näinä vuosikymmeninä kovin alhaalla etelän horisontin lähellä, kuvassakin se melkein pyyhkii alhaalla olevia koivuja. Neptunuksen "vuosi" eli kiertoaika on 164 vuotta. Maahan verrattuna se on 30 kertaa kauempana auringosta, joka näkyisi siellä vain kelmeänä pikku tuikkuna. Neptunuksella tulisi aika hoijakkata, lämpöä on peräti -218 astetta pakkasta.

 


TUMMAT YÖT

 

 Kuva 1. Revontulet komeana elokuussa 2005, vaikka kuu häiritsi.

Niemiskylä ei ole lähellä suuria kaupunkeja, joita vaivaa häiritsevä valosaaste. Täällä löytyy vielä tummiakin öitä. Revontulet voi loimuta komeasti väreissä, kun sille päälle sattuvat.

 

 Kuva 2. Otavan kohdalla leimuaa revontulia.

Revontulet syntyvät auringosta lentävien aurinkotuulen hiukkasten iskiessä Maan ilmakehään. Punainen ja vihreä väri johtuu siitä, kun hiukkaset iskeytyvät ilmakehän happeen ja sininen(violetti) kun ne iskeytyvät ilmakehän typpeen.

 

                            
                                                Kuva 3. Auringon reunassa kolme suurta ns. auringonpilkkua.

Revontulien esiintymiseen vaikuttaa auringon aktiivisuus, joka näkyy runsaina auringonpilkkuina. Jos tuommoisia pilkkuja näkyy auringon keskellä, niin odotettavissa on usein revontulia Maassa muutaman päivän viiveellä.

 

 Kuva 4. Andromedan galaksi M31. Spiraalihaarat meinaa erottua.

Andromedan galaksi M31 on niin kaukana, että se valo, jonka nyt näemme, lähti galaksista liikkeelle 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Galaksi on samanlainen kuin meidän oma galaksimme, jota kutsumme Linnunradaksi. Linnunrata on taivaan poikki kulkeva miljardien tähtien himmeä vyö, joka on tämä litteä kotigalaksimme katsottuna sivulta sisältäpäin.

 

 Kuva 5. Komeetta Machholz lähestymässä joulukuussa 2004. Heikkoa pyrstöä erottuu

Tällä komeetalla pyrstö jäi heikoksi. 1990-luvun lopulla oli erityisen komeita komeettavuosia, mutta jatkuvasti myös himmeämpiä komeettoja ilmestyy esiin silloin tällöin. Komeetat ovat muutaman kilometrin kokoisia jäisiä löyhiä kivisiä, pölyisiä lumipalloja, joista lentävän aineksen, kaasun ja pölyn auringonsäteily saa valaisemaan. Jotkut komeetat hajoavat täysin, jotkut komeetat haihduttavat lumi-jää-aineksensa pois ja muuttuvat normaaleiksi aurinkoa kiertäviksi kivisiksi asteroideiksi.

 

 Kuva 6. Asteroidi Juno (merkitty nuolella) vaelsi Orionissa.

Lokakuun 7 ja 9. päivänä 2005 otetuissa kuvissa näkyy asteroidivyöhykkeen kappaleen, nimeltä Juno, liikkuminen Orionin tähdistön tähden Bellatrixin lähellä. Tämänkin seurannassa tarvittiin tummaa yötä ja hyvää näkyvyyttä etelään.

 

 Kuva 7. Maatamo huhtikuussa 2006.

Maatamo syntyy kun kuu on lähes maan ja auringon välissä ja maapallo valaisee kuun pimeää takapuolta, josta katsoen maapallo hohtaa tuolloin kirkkaana kuin "täysikuu".

 

Valokuvat: ® Kari Tikkanen, 2006-7, ® Kuva 2 Jari Tikkanen 2007.