Keiteleen Lahnasjärvellä aistit luonnon

Keiteleen kunta

Lahnasjärvi koostuu kolmesta aikonaan rantaniityiksi kuivatetuista järvistä.
Ne on kunnostettu 1990-luvulla vedenpintaa nostamalla ja rakentamalla vesiväylä sekä pesimis- ja levähdyspaikkoja muuttolinnuille.

Lahnasjärvien alueelle on rakennettu useita lintutorneja, joista voi bongailla luontoa.

Lahnasjärville on rakennettu tiet ja helppokulkuisia polkuja, polkuja täydentää pitkospuut.
Polut kulkevat rantaa pitkin lintutornien, nuotiopaikkojen ja laavujen välillä. Eläimiä ajatellen rannoille on rakennettu telkän pönttöjä ja ruokintapaikkoja.

LAHNASJÄRVIEN ALUE

Lahnasjärvet koostuu kolmesta aikonaan rantaniityiksi kuivatetuista järvistä. Ne on kunnostettu 1990-luvulla vedenpintaa nostamalla ja rakentamalla vesiväylä sekä pesimis- ja levähdyspaikkoja muuttolinnuille. Lahnasjärvien alueelle on rakennettu useita lintutorneja, joista voi bongailla luontoa.

Lahnasjärville on rakennettu tiet ja helppokulkuisia polkuja, polkuja täydentää pitkospuut. Polut kulkevat rantaa pitkin lintutornien, nuotiopaikkojen ja laavujen välillä. Eläimiä ajatellen rannoille on rakennettu telkän pönttöjä ja ruokintapaikkoja.

SIJAINTI

Lahnasjärvet löydät Keiteleen Sulkavanjärven kylästä, Pohjois-Keiteleeltä. Lahnasjärvien alueelle on helppo löytää siniseltä tieltä (KT 77). Keiteleeltä on sinne matkaa n. 25km. Keiteleelle Iisalmesta on 80 km, Kuopiosta 100 km ja Jyväskylästä 140 km. Keitele sijaitsee Pohjois-Savossa, Itä-Suomen läänissä.

ELÄIMET

Kiikariin voi napata kymmeniä eri lintulajeja, muun muassa joutsenia, sorsalintuja, metsähanhia, kurkia ja jopa maakotkiakin. Elämyksiä luvassa muillekin luonnossaliikkujille kuin lintuharrastajille. Harvinaisen kasvillisuuden ohella ei ole mahdotonta nähdä metsäkaurista tai itsensä metsän kuninkaan jälkiä. Lahnasjärvien ympäristössä tavataan runsaasti riistalintuja ja -nisäkkäitä.

Järvien rantamilla tavataan sepelkyyhky, lehtokurppa, pyy ja teeri. Hieman kauempana asustelee metso.

Lahnasjärviin rajoittuvat nuoret metsät ovat jäniksen, hirven ja metsäkauriin suosimia. Peltoaluiden reunamilta voi tavata myös rusakon. Alueella elää myös vesimyyriä. Pienpedoista alueella liikkuu kärppä, minkki, supikoira, kettu, näätä ja mäyrä. Järvillä vierailee usein myös saukko. Vanhoissa kuusimetsissä asustelee orava. Suurpedoista alueella asustelee karhun lisäksi llves. Satunnaisesti tavataan myös ahman ja suden jäljet.
 

RAKENNUKSET JA TIETOA VUOKRAUKSESTA

Keskimmäiseltä löydät kaiken tarvittavan, koska monipuolisella Keskimmäisellä on sauna, aitta, laavu, halkovaja, wc ja makkaranpaistopaikka.

Rakennukset on sijoitettu sopivan lähelle toisiaan. Ylimmäisellä on sauna, kaksi aittaa, wc, halkovaja ja makkaranpaistopaikka. Toisessa aitassa on petivaatteet kahdeksalle henkilölle.

Avaimet ja tietoa vuokrasta sekä muista asioista Keiteleen kunnasta, puh. (017) 273 100.

Keskimmäinen on erityisen hyvä retkeilykohde. Yöpymismahdollisuudet ovat myös niille, jotka haluavat pystyttää telttansa. Keskimmäiseltä löytyy kaksi lintutornia ja toisen lintutornin viereltä laavu.

Ylimmäisellä on kolme lintutornia, joista Ristolassa invatorni sekä laavu. Alimmaisella voi lintuja bongailla yhdestä lintutornista. Luontopolku pitkospuineen kiertää Alimmaisenjärven tornilta Ylimmäisen kauimmaiselle tornille. Polut kulkevat rantaa pitkin lintutornien ja nuotiopaikkojen välillä. Lahnasjärvet lintutorneineen, luontopolkuineen ja nuotiopaikkoineen ovat maksutta kaikkien käytössä.
   

Yhteystiedot

Keiteleen kunta
 Keitele

› puh. (017) 273 100
› Lähetä sähköpostia› Kotisivu