Menestystarinoita Ylä-Savosta

Väisäsen kotiliha - laadusta tinkimättä

mykyrokkaa.jpg   

Väisäsen kotiliha on monessa mielessä menestystarina. Ensinnäkin yritys osasi jo perustamisestaan lähtien verkottua, jota viime vuosina on korostettu kaikissa yritysseminaareissa. Tämä tapahtui jo 1970-luvun puolivälin jälkeen, jolloin ”verkottuminen” oli käsitteenä vielä tuiki tuntematon.

- Yritystä perustaessaan vanhempamme totesivat, etteivät halua kilpailla kenenkään kanssa, vaan tavoitteena on yhteistyö, joka hyödyttää paitsi omaa yritystä myös naapuritiloja ja koko kylää, kertoo veljensä Harrin kanssa nykyisin yhtiötä pyörittävä Jorma Väisänen.

Toinen menestystekijä liittyy lihatuotteiden laatuun. Kaikki yrityksen toiminnot ovat tälle alisteisia, ja se varmistetaan monin eri tavoin. Esimerkiksi eläimiä teurastetaan vain vähän kerrallaan, jolloin vanhenemista ei pääse syntymään. Kaikki sianliha on lisäksi niin sanottua viljapossua, mikä sekin on yksi laadun tae. Sianlihan lisäksi yritys ostaa ja jalostaa lampaita erilaisiksi tuotteiksi sekä käsittelee villisikoja lähinnä rahtityöperiaatteella.

 

Pienestä liikkeelle

Väisästen tila Taipaleessa oli 1970-luvun puoliväliin maitotilana, kunnes laitumen puute pakotti Jorman vanhemmat vaihtamaan tuotantosuuntaa. Sikatalouteen siirtyminen tapahtui 1978 ja lihan suoramyynti sai alkunsa.

- Aluksi sikoja teurastettiin omaan tarpeeseen ja naapureille. Monien vaiheiden jälkeen perustimme oman tilateurastamon 1993 vastaamaan myös EU-vaatimuksia. Aluksi siinä oli pieni myyntihuone, joka oli periaatteessa aina auki, kun oli asiakkaita. Isompi myyntirakennus kahvioineen toteutettiin lähinnä siksi, että halusimme myyntiin myös lähiseudun muiden maatilayritysten tuotteita.

Uusimpana hankkeena oli Taipaleen kiinteistöön 2009 valmistunut suurkeittiö ja tuotekehitystila, jonka myötä yrityksen toiminta on laajentunut ja monipuolistunut. Tällä hetkellä yritys työllistää kaikkiaan kaksitoista henkilöä. Sukupolvenvaihdos tehtiin tilalla kuusi vuotta sitten ja nykyisin maatila toimii maatalousyhtymänä, joka toimii samalla osakeyhtiön kiinteistöyhtiönä.

Väisäsen veljekset.JPG
Nykyisin Väisäsen kotilihaa pyörittävät veljekset Harri (vas.) ja Jorma.

Lihaa säästämättä

Väisäsen kotilihan kaikki liharaaka-aine tulee omasta takaa ja naapurin tilalta. Lampaat tulevat Jorma Väisäsen mukaan kolmeltakymmeneltä muulta tilalta, jotka sijaitsevat noin 100 kilometrin säteellä. Kaikkiaan teuraaksi tulee vuosittain noin tuhat lammasta.

- Pääosan lihasta jalostamme itse, loput tapahtuu hyvän yhteistyökumppanimme, setäni omistaman Pekan Palvi Oy:n toimesta. Yhteistyölle on jo vankat perinteet, sillä sitä olemme harjoittaneet jo 1996 lähtien.

Toinen tärkeä yhteistyökumppani on kuopiolainen Lihaniekka Oy, jossa syntyvät mm. osa myytävistä makkaroista. Maanantaina tapahtuu teurastus, tiistaina lihan leikkuu, keskiviikkoaamuna raaka-aineen vienti ja samana iltana makkarat ovat jo valmiit myyntiin. Tuotteissa ei ole säästetty lihaa, sillä mausteita lukuun ottamatta makkarat ovat sitä 100-prosenttisesti.

Tavat muuttuvat

Jorma Väisäsen mukaan toimintaa on välttämätöntä aika ajoin uudistaa ja tuotekehityksenkin on oltava kunnossa.

- Esimerkiksi nuoriso käyttää lihaa ja lihajalosteita huomattavasti aiempia sukupolvia monipuolisemmin. Samalla asiakkaiden vaatimustaso on kasvanut. Molemmissa myyntipisteissämme periaatteena on myös se, että jos tiettyä lihatuotetta ei ole esillä tiskissä, se tehdään asiakkaalle paikan päällä.

Hyvää palvelua täydentää myös laaja muiden tuotteiden valikoima; myynnissä on mm. leipää (kesti), leivonnaisia, hunajaa, marjajalosteita ja monenlaisia yrttejä. Tätä täydentää kotiruoka ja pisteenä iin päällä se viikoittainen yläsavolainen herkku, mykyrokka.

Kauppahallin-väisäsen-tytyt-isompi.jpg   

Kauppahallissa asiakkaita palvelevat Kirsi Hynynen (vas.), Tiina Heikkinen, Anne Korhonen ja Tuula Heikkinen.



Teksti ja kuvat: Juha Halonen